Neuvottelutilanne työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta

Yksityinen sektori

Yksityisen sektorin neuvottelut on aloitettu syyskuun alkupuolella useissa eri pöydissä. YTN:llä – ja näin myös UIL:llä – on yhteensä reilut 20 työehtosopimusta, jotka kaikki pitäisi uudistaa keskitetyn ratkaisun pohjalta 25.10. mennessä. Ensimmäisinä katkolla ovat Teknologiateollisuus ry:n kanssa solmittavat kolme työehtosopimusta sekä Paltan ICT-alan sopimus. Tästä kuukauden päästä on päättymässä Finanssialan työehtosopimus.

 

Neuvottelut ovat yleisesti ottaen käynnistyneet perinteisen nihkeästi. Olemme jättäneet eri aloilla pitkälti samansisältöiset tavoitteet joissa on esityksiä mm. työaikajärjestelmiin, luottamusmiehen asemaan, matkustamiseen ja työhyvinvointiin liittyen. Vastauksina työnantaja on tarjonnut joko selkeää kieltäytymistä tai asian siirtoa työryhmään. Yhtään varsinaista tekstiesitystä ei vielä toistaiseksi ole saatu läpi. Muilla henkilöstöryhmillä ei saatujen tietojen valossa mene yhtään positiivisemmin. Palkankorotuksista ei ole vielä keskusteltu lainkaan, mutta olemme sitoutuneet esittämään keskitetyn neuvottelutuloksen mukaisia yleiskorotuksia. Suurimmat työnantajan heikennysesitykset on toistaiseksi tehty juuri teknologiateollisuuden sopimusalueilla. Näitä ovat mm. palkankorotusten vapaa paikallinen sopiminen, yötyön teettäminen, ylityökorvauksen rajoittaminen, lakko-oikeuden rajoittaminen, luottamusmiehen vastuu hyvityssakko-tilanteissa sekä lakkotilanteen työn teettäminen takaisin. Neuvottelut jatkuvat oletettavasti tasaisesti aina asetettuun takarajaan saakka.

Kuntasektori

Kuntasektorin pääneuvotteluryhmä on kokoontunut viimeksi 16.9 yhteiseen pöytään. Keskeisenä asiana on ollut pääsopijajärjestöjen ja kuntatyönantajan erilainen näkemys työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen 20 euron yleiskorotuksen toteuttamisesta.  Työnantajan näkemyksen mukaan yleiskorotus tulisi toteuttaa siten, että sen kustannusvaikutus vastaa 20 euron korotusta kokonaispalkassa. Tällöin korotus tehtäväkohtaisessa palkassa on pienempi kuin 20 euroa. Pääsopijajärjestöt katsovat yksimielisesti, että yleiskorotus on toteutettava perinteisellä tavalla siten, että tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 20 euroa ja tämä korotus heijastuu mm. kokemus- ja henkilökohtaisia lisiä korottavina. Sama erimielisyys on vallinnut myös useilla muilla sopimusaloilla.   Teksteistä palkansaajaosapuoli on nostanut esiin mm. tuloksellisuuspalkkauksen kehittämisen, palkkahinnoitteluliitteiden ja  jaksotyöaikamääräysten kehittämisen. Työnantaja on keskittynyt esittämään erilaisia palkanalentamismalleja mm. nuorten osalta sekä paikallisten palkanleikkaussopimusten kautta

 

Valtiosektori

Myös valtion pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia ovat laatineet yhteiset tekstitavoitteet, joihin valtiotyönantaja on vastannut omilla teksteillään. Osapuolet ovat myös keskustelleet yleiskorotuksesta, mutta työnantajan ja järjestöpuolen näkemykset poikkeavat vielä merkittävästi toisistaan. Kiistaa on erityisesti henkilökohtaisen palkan päälle tulevien lisien osalta. Palkankorotusten sekä sen käyttäytymisen lisien osalta saatiin lisävalaistusta 18.9, kun työmarkkinakeskusjärjestöt laativat yhteiset linjaukset niiden käyttäytymiseen tes- ja ves-tasolla. Linjausten mukaan 20 euron yleiskorotus maksetaan kaikille, ellei alakohtaisesti muuta sovita. Lisäksi, jos sopimusrakenne on sellainen, että yleiskorotus heijastuu automaattisesti joihinkin etuuksiin, esim. prosentuaalisiin lisiin, se mahtuu keskitettyyn ratkaisuun. Tällaisessa tilanteessa korotukseksi tulee siis enemmän kuin tuo 20 euroa. Meidän osaltamme tämä tilanne on olemassa lähinnä julkisen sektorin sopimusalueilla.

Ismo Kokko

Johtaja, työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Uusi Insinööriliitto